The content in this section of our website is not intender for, and is not to be made available to, persons in the United States, Canada, Japan and Australia, No announcements regarding securities offerings or references to securities, that are contained in this section constitute an offering of those securities. Any offering of securities will be made by means of a prospectus or disclosure document that contains detailed information about the issuer or the fund and the offered securities, including a discussion of risks, the issuer's or fund's business, and relevant financial information.

I certify that I am not located in, and I am not accessing this information on behalf of, a person in the United States, Canada, Japan or Australia

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
   

Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös vuodelta 2011 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Näitä on esitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohdassa ”Arvioiden käyttö”.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. 

Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset:

Tilikaudella ei ole tullut voimaan sellaisia IFRS -standardeja tai IFRIC -tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernille.

Uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole voimassa 1.1.2011 alkavalla tilikaudella eikä niitä ole otettu käyttöön ennenaikaisesti:

Seuraavassa on esitetty standardit, joiden  konsernin johto arvioi olevan olennaisia.

IFRS 9 ”Rahoitusinstrumentit” käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista.  IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat on luokiteltava kahteen arvostusryhmään: käypään arvoon kirjattavat ja jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat.  Ryhmä määräytyy alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.  Luokittelu riippuu liiketoimintamallista, jonka mukaan rahoitusvaroja hallinnoidaan, sekä instrumentin rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen osalta standardi vastaa useimpia IAS 39:n mukaisia vaatimuksia.  Tärkein muutos on, että jos rahoitusvelkoihin on sovellettu käyvän arvon optiota, yhteisön omasta luottoriskistä johtuva käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin, ei siis tuloslaskelmaan, paitsi jos tämä johtaa kirjanpidolliseen epäsymmetriaan.  IFRS 9:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön aikaisintaan 1.1.2015.

IFRS 10 ”Konsernitilinpäätös” rakentuu aiemmille periaatteille, joiden mukaan määräysvalta ratkaisee, sisällytetäänkö tietty yhteisö emoyrityksen konsernitilinpäätökseen.  Standardi sisältää uutta ohjeistusta sellaisia tapauksia varten, joissa määräysvallan olemassaolo on vaikeaa todeta.  IFRS 10:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuoden 2013 tilinpäätöksessään.

IFRS 12 ”Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä” sisältää konsernin muissa yhteisöissä olevia omistuksia koskevat liitetietovaatimukset.  Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja yhteisöjä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä.  IFRS 12:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuoden 2013 tilinpäätöksessään.

IFRS 13:n ”Käyvän arvon määrittämisen” tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Käyvälle arvolle annetaan täsmällinen määritelmä ja määrätään yhdet käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS -standardeja.  IFRS:n ja U.S.GAAPin mukaiset vaatimukset on nyt pitkälti yhdenmukaistettu.  Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS- tai U.S.GAAP -standardeissa.  IFRS 13:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuoden 2013 tilinpäätöksessään.

Tytäryritykset
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset.  Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta (yli 50 % tytäryrityksen äänivallasta tai muu määräysvalta yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista). Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmällä. 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen osalta liikearvo vastaa sitä osaa hankitun yrityksen hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään tuloslaskelmassa omana eränään ja taseessa oman pääoman yhteydessä omalla rivillään. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Osakkuusyritykset
Osakkuusyritys on yritys, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (yli 20 % äänivallasta) mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmän mukaisesti sijoitus osakkuusyhtiöön merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintamenoa oikaistaan muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet hankinnan jälkeen konsernin osuudessa osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitukseen liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainasaatavien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernin valuuttamääräisiä eriä ei ole suojattu.

Valuuttakurssierot ei-monetaarisista rahoitusvaroista kuten käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista osakkeista kirjataan tulosvaikutteisesti osana käyvän arvon muutoksesta johtuvaa voittoa tai tappiota.

Muuta toimintavaluuttaa kuin euroa käyttävien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Yritysten taseet muunnetaan käyttäen tilikauden viimeisen päivän kurssia.

Tilikauden tuloksen ja taseen muuntaminen eri kursseilla aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.  Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto                     4-5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot   4-5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä, ja tarvittaessa niitä oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen (tytäryritys tai osakkuusyritys) nettovarallisuuden käyvin arvoin arvostettuna hankintahetkellä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Muut aineettomat hyödykkeet
Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet merkitään taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, jotka on hankittu osana hankinnaksi luokiteltavaa yritysten yhteenliittymää, merkitään taseeseen erillään liikearvosta, jos ne vastaavat aineettoman hyödykkeen määritelmää ja niiden käypä arvo voidaan määrittää luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa (enintään 10 vuotta).  Jos ilmenee viitteitä siitä, että aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittävät niistä kerrytettävissä olevat rahamäärät, suoritetaan arvonalentumistestaus.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Sopimukset ja tavaramerkit      10 vuotta
Muut aineettomat oikeudet       3-5 vuotta

Arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko sen arvonalentumisesta viitteitä.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään korkoa, joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta.

Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo testataan vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä siitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joiden johdosta arvonalentuminen saattaa olla todennäköistä.

Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

2) lainat ja muut saamiset

Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvaroja kirjataan taseesta pois silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään:

kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyt varat.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tähän luokkaan luetaan myös johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Pääosa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista sijoituksista on rahastosijoituksia, joiden käypä arvo lasketaan International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines (IPEVG) -suositusten mukaisesti sekä huomioiden IAS 39:n käyvän arvon arvostusperiaatteet noteerattomille sijoituksille käyttämällä kertoimia perustuen kohdeyhtiöiden tämänhetkiseen tulontuottamiskykyyn. Sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, esitetään hankintahintaan tai sitä alempaan arvoon, mikäli niihin kohdistuu pysyvä arvonalennus. IPEVG- suositusta käytetään yleisesti pääomasijoitusalalla käyvän arvon määrityksessä, ja se on laadittu IFRS vaatimukset huomioiden.

Lainat ja muut saamiset
Lainoihin ja muihin saamisiin sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka ovat syntyneet luovuttamalla rahaa tai palveluja velalliselle. Lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia sijoituksia, joilla on määrätyt tai ennakoitavissa olevat maksut ja joita ei noteerata markkinoilla. Ne sisältyvät joko lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Tällaiset sijoitukset arvostetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista jaksotettuun hankintahintaan kerrytetään arvonalentumiskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalentumiskirjausta laskettaessa.

Arvonalennus tehdään, jos tilinpäätöspäivänä ilmenee objektiivista näyttöä siitä, että kyseisen erän arvo on alentunut. Kun tarkastellaan rahastojen lainasaamisiin liittyvää arvonalennusta, otetaan huomioon rahaston käypä arvo, rahaston elinkaaren vaihe sekä rahaston odotettu tuotto, kun rahaston kaikki sijoitukset on realisoitu. Luottotappioriskiä on kuvattu liitetietojen kohdassa 32. Rahoitusriskien hallinta, kohta c) Luottoriski.

Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen saaminen vähennettynä näiden saatavien arvonalennuksella. Myyntisaamisiin tehdään arvonalennus, jos voidaan perustellusti olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Rahastojen varainhankintaan liittyvät ns. Placement Agent Feet on jaksotettu viidelle vuodelle.

Rahavarat  
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavarojen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Lyhytaikaiset rahastosijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoituksiksi, ja ne esitetään luonteensa mukaisesti siinä ryhmässä.

Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Oman pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit
Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina on kirjattu sen juridisen muodon vuoksi omaan pääomaan. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa laina takaisin 18.12.2013 ja sen jälkeen neljännesvuosittain.

Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksella oikaistuna omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.   

Vuokrasopimukset
Konsernin kaikki vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, sillä niissä riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konserni ei toimi vuokralle antajana.

Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arvioita tarkastushetkellä.  Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Eläkkeet
Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden kautta.

Osakeperusteiset maksut
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oikeus tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes ‑hinnoittelumallin perusteella. Konsernin optio-ohjelmat on esitetty liitetiedoissa kohdassa 30. Osakeperusteiset maksut.

Työsuhde-etuudet
Konsernin avainhenkilöillä on mahdollisuus sapattivapaaseen, jonka perusteena on tietty määrä työvuosia. Sapattivapaasta aiheutuva velka on arvioitu ja kirjattu sen toteutumisen todennäköisyyden perusteella.

Tuloutusperiaatteet
Tuotot kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että liiketoimintaan liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja tuotot ovat luotettavasti määritettävissä. Seuraavien erityisten edellytysten tulee täyttyä, jotta tuotto voidaan kirjata:

1. Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot tuloutetaan ajan kulumisen perusteella suoritusperusteisesti sopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaan.

2. Voitonjaon piirissä olevilta rahastoilta saatava voitonjako-osuustulo kirjataan, kun rahastojen omistaman kohdeyrityksen myynti on toteutunut (closing). Kohdeyrityksen myynti on toteutunut, kun kauppa on kilpailuviranomaisten hyväksymä ja kun kaikki kohdeyritykseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.

3. Tuloutuksessa otetaan huomioon mahdollinen voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback). Takaisinmaksuriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston lopputilityksen yhteydessä todetaan, että vastuunalainen yhtiömies on saanut rahastolta voitonjako-osuustuottoa rahastosopimuksessa sovittua enemmän. Tällainen tilanne saattaa syntyä jos kutsutaan jo jaettuja varoja takaisin, tai jos kohdeyrityksen kauppasopimukseen sisältyy merkittäviä myyjän vastuita ja irtautuva rahasto on elinkaarensa loppuvaiheessa. Tämän tyyppisissä tilanteissa osa saadusta voitonjako-osuustuotosta voidaan jättää tulouttamatta.

4. Kiinteistökonsultointituotot kirjataan suoriteperusteisesti palvelun luovutuksen yhteydessä.

Tuloverot
Konsernituloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta.  Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden aikana konsernin verot kirjataan käyttäen keskimääräistä, arvioitua verokantaa.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät sijoitusten arvostamisesta käypiin arvoihin. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Arvioiden käyttö
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen määrään sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määrään. Arvioilla on merkittävä vaikutus konsernin liiketulokseen. Arvioita ja oletuksia on käytetty mm. liikearvon sekä rahastosijoitusten käyvän arvon määrittämisessä, aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestauksessa, poistoaikojen määrityksessä sekä laskennallisten verojen kirjauksessa.

Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys
Rahastosijoitusten käyvän arvon määrityksessä käytettävät International Private Equity and Venture Capital arvonmääritysohjeet ottavat huomioon erilaisia tekijöitä kuten hinta jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos ja yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Arvonmäärityksessä joudutaan siksi käyttämään merkittävässä määrin johdon arvioita. Epälikvidien sijoitusten arvonmääritykseen ja arvojen pysyvyyteen liittyvän merkittävän epävarmuuden vuoksi rahastojen käyvät arvot eivät välttämättä kuvaa sitä hintaa, joka sijoituksista saataisiin ne realisoitaessa.

Liikearvon arvioiminen
Liikearvon arvonalennustestaus tehdään vuosittain. Kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa merkittävimmät johdon oletukset liittyvät perustettavien uusien rahastojen ajankohtaan ja kokoon sekä mahdollisten voitonjako-osuustuottojen kertymiseen. Rahastojen hallinnointipalkkiot ovat sopimukseen perustuvia tuottoja, jotka voidaan melko luotettavasti ennustaa rahaston noin kymmenen vuoden toimintakaudelle. Ennusteisiin on sisällytetty perustettavat uudet rahastot, koska se on osa jatkuvaa toimintaa. Kun olemassa olevan rahaston sijoitusperiodi päättyy noin neljän vuoden kuluttua, perustetaan uusi rahasto. Voitonjako-osuustuotot otetaan ennusteissa huomioon kun niiden toteutuminen vaikuttaa todennäköiseltä.